Haaveiletko perheenlisäyksestä lähivuosina?
Raskauden suunnittelu etukäteen on hyödyllistä sekä äidille että syntyvälle lapselle. Elintavoilla on vaikutusta sekä naisen ja miehen hedelmällisyyteen, että odottavan äidin ja syntyvän lapsen terveyteen pitkällä aikavälillä. Terveelliset elämäntavat ennen raskautta (ravitsemus, uni, stressi, painonhallinta) pienentävät sekä äidin että lapsen riskiä sairastua pitkäaikaissairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, joihinkin syöpiin ja metaboliseen oireyhtymään.
Aivan raskauden ensimmäisten viikkojen aikana, ennen kuin raskautta edes tiedostaa, on alkio erityisen herkkä ympäristön vaikutuksille. Alkion ajatellaan mukautuvan kohdussa oleviin olosuhteisiin ja mukauttamaan toimintojaan äidin kehon viestien perusteella siten, että selviäisi mahdollisimman hyvin syntymän jälkeisessä maailmassa. Jos äiti saa niukasti ravintoa ja kärsii nälästä, sikiö ohjelmoituu pärjäämään mahdollisimman pienellä ravinnolla myös kohdun ulkopuolella. Tällöin energian säilömiseen tähtäävät mekanismit tehostuvat, mikä voi lisätä lihavuuden riskiä. Vastaavasti myös liiallinen energiansaanti tarpeeseen nähden voi muokata sikiön aineenvaihduntaa epäedulliseen suuntaan ja lisätä lihavuuden todennäköisyyttä lapsuudessa.
Äidin terveys ja elintavat hedelmöityshetken ympärillä vaikuttavat siis vahvasti siihen, millaiset lähtökohdat pienokainen saa elämälleen. Elintavoista ainakin äidin liiallisella ja liian vähäisellä energiansaannilla, alkoholin ja huumeiden käytöllä sekä psyykkisellä stressillä raskauden aikana on havaittu olevan vaikutusta lapsen myöhempään terveyteen. Jos syntymän jälkeinen ympäristö ei vastaakaan sitä ympäristöä, johon kohdun olosuhteet ovat kehityksen ohjelmoineet, voi kroonisten sairauksien riski kasvaa. Vaikka tutkimuksia isän elintapojen vaikutuksista jälkeläistensä myöhempään terveyteen on vähemmän, myös niillä uskotaan olevan merkitystä. Esimerkiksi isän puutteellisella ravitsemuksella on vaikutusta sperman laatuun, mikä voi vaikuttaa jälkeläisen myöhempään sairastumisriskiin.
On mahdollista, että elintapojen vaikutukset yltävät kolmanteen sukupolveen saakka, eli omien lasten lisäksi myös lapsenlapsiin. Tämä johtuu siitä, että myös sukusolut saavat alkunsa sikiönkehityksen aikana. Vanhempien epäterveelliset elintavat näyttävät vaikuttavan sikiön sukusolujen kehitykseen epäedullisesti. Syömällä tasapainoisesti, liikkumalla riittävästi ja huolehtimalla unesta sekä stressinhallinnasta voi siis edistää oman terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi myös tulevan lapsen hedelmällisyyttä.
Aika hedelmöittymisen ympärillä on kriittinen prosesseille, jotka välittävät vanhempien terveydentilan vaikutuksia seuraavaan sukupolveen. Tänä aikana sukusolujen kypsymisestä alkion varhaiseen kehitykseen vanhempien elintavat saattavat vaikuttaa jälkeläisten riskiin saada sydän-, verisuoni-, aineenvaihdunta-, immuuni- ja neurologisia sairauksia. Esimerkiksi äidin ruokavalion laatu, yliravitsemus tai aliravitsemus vaikuttavat jälkeläisen elinikäiseen sairastuvuusriskiin. Isän vaikutuksia on tutkittu vasta vähän, mutta yhteyksiä on löydetty myös elintapojen, sperman laadun ja jälkeläisten alentuneen terveyden välillä. Naisen terveys ennen hedelmöittymistä on sen sijaan tutkimusten mukaan liitetty vahvasti raskauden lopputulokseen. Omilla elintavoilla on siis mahdollista vaikuttaa useamman sukupolven terveyteen ja pienentää riskiä sairastua mm. moniin kansantauteihin.
Lähteet:
Jazwiec ym. 2019. Nutritional adversity, sex and reproduction: 30 years of DOHaD and what have we learned? Journal of Endocrinology 242 (1), T51–T68.
Gillman 2005. Developmental Origins of Health and Disease. New England Journal of Medicine 353 (17), 1848–1850.
Goyal ym. 2019. Epigenetic responses and the developmental origins of health and disease. Journal of Endocrinology 242 (1), T105–T119.